''En mä kerkiä nukkua''
Iltasadun aika. Otsikon lause on sellainen mitä on tullut hoettua itselleen vähän liiankin usein. Päivästä kun tuntuu loppuvan tunnit kesken, niin helpointahan on nipistää yöunista. Järkeä kyseisessä touhussa ei sitten oo tippaakaan. Koska lupasin teille (tosi)tarinan, niin annetaan palaa:
Muutama vuosi takaperin oma arkeni näytti tältä:
05.30 herätys
6.30 bussiin
7.30 töihin
15.30 kirjastoon lukemaan pääsykokeisiin
19.30 bussiin
20.00 salille
21.00 metroon
22.00 iltatoimet
23.00 sänkyyn
00.00 todellinen nukkumaanmenoaika
Viikonloppuisin yritin nukkua univelkoja pois ja pitää sosiaalista elämää yllä. Tällä rutiinilla jatkettiin noin 8 kk. Ja toistelin itselleni että ''en mä kerkiä nukkua''. Ajattelin, että en tuhlaisi yhtäkään arvokasta tuntia nukkumiseen, jotta saisin täyden hyödyn jokaisesta tunnista mitä päivällä oli tarjota. 5,5 tunnin yöunien vaihtuessa 7,5-8 tunnin uniin tuon 8 kk jälkeen herättivät minut. Kirjaimellisesti. Ensimäinen asia mitä totesin itselleni riittävien yöunien jälkeen oli että ''tuntuupa oudolta, jotenkin oudon hyvältä''.
Ihmisiä on moneen lähtöön ja osalle (väittäisin että varsin pienelle osalle) sopii vähempikin määrä unta, toiset tuntuvat tarvitsevan sitä heidänkin edestä. Mutta voin kyllä rehellisesti sanoa, että hyötysuhde on super pieni, jos unta saa palloon omaan tarpeeseensa nähden liian vähän. Todellisuudessa oma tehokkuuteni mm.opiskelun suhteen väheni huomattavasti enemmän, mitä olisin menettänyt pidemmillä yöunilla. Väitän, että jos olisin nukkunut 2 tuntia pidempään, jäljelle jäänyt 2 tunnin opiskelu olisi ollut ainakin 5 kertaa tehokkaampaa. Aivot kun ei oikein halunneet ottaa vastaan uutta tietoa, saati keskittyä mihinkään olennaiseen. Ja kyllähän se uni mielialaankin vaikuttaa ja sitä kautta motivaatioon.
Unen aikana aivoista puhdistetaan kaiken maailman roska pois, soluvaurioita korjataan ja uusia muistikytköksiä pääsee syntymään. Samalla palautuu siis kroppa ja aivot. Omalla kohdallani riittävät yöunet eivät aina ole taattu, sillä tekosyitä on äärettömän helppo keksiä - mutta vähintäänkin viikonloppuisin ja muutaman kerran arkipäivinä pakotan itseni luopumaan näistä tekosyistä. Nukahtamista helpottaa toistuvat iltarutiinit, minkä avulla ikäänkuin kerrot koko kropallesi että kohta pitäisi nukkua. Ylläri ei varmasti ole, että elektroniikka kannattaisi jättää sivuun hyvissä ajoin - minkä vuoksi taidankin pistää läppärin nyt sivuun ja suunnata kohti omia riittäviä yöunia. Hyvä yötä!
Muutama vuosi takaperin oma arkeni näytti tältä:
05.30 herätys
6.30 bussiin
7.30 töihin
15.30 kirjastoon lukemaan pääsykokeisiin
19.30 bussiin
20.00 salille
21.00 metroon
22.00 iltatoimet
23.00 sänkyyn
00.00 todellinen nukkumaanmenoaika
Viikonloppuisin yritin nukkua univelkoja pois ja pitää sosiaalista elämää yllä. Tällä rutiinilla jatkettiin noin 8 kk. Ja toistelin itselleni että ''en mä kerkiä nukkua''. Ajattelin, että en tuhlaisi yhtäkään arvokasta tuntia nukkumiseen, jotta saisin täyden hyödyn jokaisesta tunnista mitä päivällä oli tarjota. 5,5 tunnin yöunien vaihtuessa 7,5-8 tunnin uniin tuon 8 kk jälkeen herättivät minut. Kirjaimellisesti. Ensimäinen asia mitä totesin itselleni riittävien yöunien jälkeen oli että ''tuntuupa oudolta, jotenkin oudon hyvältä''.
Ihmisiä on moneen lähtöön ja osalle (väittäisin että varsin pienelle osalle) sopii vähempikin määrä unta, toiset tuntuvat tarvitsevan sitä heidänkin edestä. Mutta voin kyllä rehellisesti sanoa, että hyötysuhde on super pieni, jos unta saa palloon omaan tarpeeseensa nähden liian vähän. Todellisuudessa oma tehokkuuteni mm.opiskelun suhteen väheni huomattavasti enemmän, mitä olisin menettänyt pidemmillä yöunilla. Väitän, että jos olisin nukkunut 2 tuntia pidempään, jäljelle jäänyt 2 tunnin opiskelu olisi ollut ainakin 5 kertaa tehokkaampaa. Aivot kun ei oikein halunneet ottaa vastaan uutta tietoa, saati keskittyä mihinkään olennaiseen. Ja kyllähän se uni mielialaankin vaikuttaa ja sitä kautta motivaatioon.
Unen aikana aivoista puhdistetaan kaiken maailman roska pois, soluvaurioita korjataan ja uusia muistikytköksiä pääsee syntymään. Samalla palautuu siis kroppa ja aivot. Omalla kohdallani riittävät yöunet eivät aina ole taattu, sillä tekosyitä on äärettömän helppo keksiä - mutta vähintäänkin viikonloppuisin ja muutaman kerran arkipäivinä pakotan itseni luopumaan näistä tekosyistä. Nukahtamista helpottaa toistuvat iltarutiinit, minkä avulla ikäänkuin kerrot koko kropallesi että kohta pitäisi nukkua. Ylläri ei varmasti ole, että elektroniikka kannattaisi jättää sivuun hyvissä ajoin - minkä vuoksi taidankin pistää läppärin nyt sivuun ja suunnata kohti omia riittäviä yöunia. Hyvä yötä!
Kommentit
Lähetä kommentti