Vuosi paketissa

Noniin, pistetäänpä tämä vuosi sitten pakettiin! Vuosi 2018 piti sisällään paljon. Niin hyviä kuin niitä ihan täysin pebasta oleviakin asioita. Koska positiivisiin juttuihin keskittyminen on ehdottomasti mun juttu, kertoilen ne vikana niin jää hyvä maku suuhun. Mutta haluan myös avata vähän niitä tylsempiäkin juttuja. Syynä sille on se, että sosiaalisessa mediassa tulee aikalailla hehkutettua niitä huippuhetkiä, joka ei omasta mielestäni ole mitenkään paha asia, mutta toivon että tällä eleellä ihmiset muistavat, etteivät ole ihan yksin sellaisen ylä-alamäki-elämänsä kanssa. Ja että siitä ylä-alamäki-elämästä selviää ja siitä voi myös nauttia. Itse olen kiitollinen myös niistä alamäkihommista, ei toki sillä kyseisellä hetkellä siltä ole tuntunut, mutta jälkeenpäin ajateltuna ne ovat usein opettaneet vähintäänkin itsestäni jotain ja olen saanut huomata olevani vahvempi kuin olen uskonut. Sen lisäksi ne huippuhetket on tietty tuntuneet asteen paremmilta.

Vuoden alamäet:

- Oonko ihan yksin:

• Vaikka parisuhde päättyikin vuoden 2017 puolella, sanoisin että virallisesti ero tehtiin alkuvuodesta. Jokaiselle päätökselle on takanaan liuta järkeen käyviä syitä ja harvemmin päätöksiä tulee tehtyä hetken mielijohteesta. Tästä faktasta huolimatta ihmissuhteiden päättyminen on aina energiaa vievää.
  
  
• Tämä vuosi piti sisällään harmillisen monta toinen toistaan matkivaa tapahtumaa, joissa mustasukkaisuuden vuoksi jouduin ystävänä astua sivuun. 

- Ihan väsy:

• Tulipahan taas luettua pääsykokeisiin siinä eron keskellä ja täyspäiväduunia painaessa. Herätys 5.30, duunista suoraan kirjastoon 15.30 ja illaksi vielä salille, 11 maissa nukkumaan ja sama alusta. Myönnetään että loppukeväästä sängystä ylösnouseminen vaati pikkuisen duunia.
  
  
• Fyysinen väsymys iskee aina välillä ja vähän puskista. Henkinen jaksaminen voi toki vaikuttaa asiaan, mutta oli loistavaa saada konkreettinen syy tähän - rautavarastojen olemattomuus. Niitä sitten hilattiin kuukausi kaupalla ylöspäin.

- Ne asteen huonommat kohtaamiset:

• Vaikka uusien ihmisten tapaaminen on ihan huippua niin sanotaanko että pari mätää tapausta olisin silti voinut skipata. 

Vuoden ylämäet:

- Itsensä ylittäminen:

• Keväällä juoksin Helsinki Spring Marathonin puolimaratonin. Noin 21 km taittui ajassa 02:19. Henkeen ja vereen salimuikkelille tällainen aerobinen suoritus oli aika kova juttu.
  
  
• Ehkä tuli vannottua että mitään aerobista en enää ikinä tee, mutta kesällä sattui sellainen 155 km vahinko - pistettiin polkien Espoosta Hankoon. Siinä matkan varrella muistin, että edelliskesänäkin Turun pientä rengasreittiä polkiessa lupasin hankkia seuraavaksi kerraksi uuden pyörän. Kyseisellä pyörällä raahattiin nimittäin oman painon lisäksi telttakamat ja polkea joutui alamäetkin päästäkseen eteenpäin.
  
  
• Vuoden viimoinen tapahtuma kohdallani oli Tough Viking, joka mentiin läpitte ylittämällä joka ikinen este onnistuneesti.
  
  
• Myös salilla saatiin kehitystä aikaiseksi, leuanvetoja saatiin kymmenen ja maastakin nousi reilu 100 kg.
  
  
• Itsensä voi ylittää aika monella tapaa ja yksi epäurheilullisimmista saavutuksistani oli moottoripyöräkortin ajaminen. Ykkösellä ei menty läpitte, mutta tokalla mentiin ja lujaa.

- Maailman näkeminen:

Tänä vuonna ylitettiin 20 maan näkeminen. Tulevana vuonna reissuja tulee olemaan erittäin paljon vähemmän, mutta näistä jo tehdyistä reissuista olen erityisen kiitollinen ja ne ovat olleet vuodessa ehdottomasti parasta:

• Madeira
• Tanska, Kööpenhamina
• Islanti
• Saksa, Berliini
• Tsekki, Praha
• Italia, Venetsia
• Slovenia
• Kroatia, Pula

- Vanhat ja uudet ihmiset:

• Perhe ja ystävät. Ihan parasta. Ollaan urheiltu, mökkeilty, brunsseiltu, reissattu, käyty escape-roomeissa, juhlittu ja parannettu maailmaan. Parhaan ystävän kanssa tehty kaikkea ihan hullua. Nautittu elämästä täysillä.
  
  
• Uudet kohtaamiset. Toisissa ollut romantiikkaa ja toisissa ei - molemmista saanut ihan älyttömästi ja oppinut näkemään elämää laajemmin. Heidän avullaan olen oppinut jopa näkemään itsessäni puolia, joita en tiennyt olevan.

VIDEO

Kohta on tulevan vuoden lupauksen aika. Itseasiassa en ole yhtään UV-lupausta elämässäni tehnyt, mutta nyt on poikkeuksen aika. Kirjotan aiheesta ihan oman postauksensa, kunhan saan kerättyä ensin rohkeutta paljastaa mikä asia vaatii omassa elämässäni niin isoa muutosta, että siitä pitää lupaus tehdä ;). Jääkää siis kuulolle!

Tervetuloa vuosi 2019.