Ihmiset ympärilläsi
Muutaman viikon reissailu Balkaneilla ja hyvin vietetty juhannus takana - aika palata blogin äärelle uusista ideoista inspiroituneena. Tällä hetkellä makoilen parvekkeella riippumatossa läppäri kourassa ja lyhyistä yöunista huolimatta päivä on ollut täynnä älyttömän upeita ja syviä keskusteluita ihmisten kanssa keitä arvostan ja keistä olen kiitollinen ympärilläni. Onnekseni tämä ei ole kovinkaan harvinainen tunne. Nimitäin kiitollisuus juurikin noista ihmisistä keitä olen haalinut elämääni.
Tilanne ei ole aina ollut näin. Rakastan uusiin ihmisiin tutustumista ja uskon edelleenkin, että jokaisesta kohtaamisesta saa jotakin - vähintäänkin huomaamaan uusia asioita itsestään ja tunnistamaan esimerkiksi piirteitä ja arvoja mitä haluaa vaalia. Tästä tulen muuten puhumaan ensi viikon postauksessa. Omalla kohdallani olen kuitenkin joutunut opettelemaan myös luopumisen taidon. Kaikkia ihmisiä ei tarvitse pitää elämässä ja kaikkia ihmisiä ei ole tarkoitus päästää omaan ytimeen. Olen opetellut tunnistamaan ne ihmiset keiden vaikutuksen alaisena tahdon olla - ketkä tukevat kehittymistäni ja kasvuani ihmisenä.
Edellinen saattaa kuulostaa itsekkäältä, mutta kuten varmasti moni tietää niin ihmissuhteet toimivat molempiin suuntiin. Niille ihmisille keistä välittää ja arvostaa, myös antaa - ilman vastapalveluksen odottamista. Termi ''vaikutuksen alainen'' saattaa myöskin särähtää korvaan. ''Minähän olen yksilö ja teen omat päätökseni''. Näinhän se on, mutta totta on myös se, että kaikki tieto ja taito, jopa valtaosa tuntemuksista on opittua. Reagoimme ympäristöömme ja mallinnamme opittua. Kaikki opittu on toki väritetty sillä omalla persoonallamme, sillä lapsuuden minällä, joka ei ollut vielä oppinut yhteiskunnan tapaa toimia ja tuntea - siitä on hyvä pitää kiinni. Haluan kuitenkin tässä kohtaa todeta, että ympäristön vaikutus ei ole huono asia, koska voimme vaikuttaa siihen minkä ympäristön valitsemme - voimme valita sellaisen ympäristön joka ajaa meitä eteenpäin positiivisella tavalla.
Karkeana esimerkkinä ympäristön vaikutuksesta voisi esittää huumepiirit. Vaikkei kohdallani ole henkilökohtaista kokemusta asiasta, olen nähnyt etäältä ja varmasti moni teistäkin kuullut vastaavia tarinoita. Tarinoita tapauksista, joissa henkilön ystäväpiiri koostuu ainoastaan ongelmaisista huumeiden käyttäjistä. Millä todennäköisyydellä kyseinen henkilö ajautuu itse samaan tilanteeseen? Suurella. Todennäköisesti koska se on ''helpompi'' ratkaisu. Tilanteessa saatetaan unohtaa asioiden tarkastelu pidemmällä tähtäimellä - mitä hyvää tämä tuo minulle tulevaisuudessa? Lisäksi ympärillä olevat henkilöt saattavat olla rakkaita valinnoistaan huolimatta ja uuden lähipiirin luominen tuntuu vaikealta ja kipeältä - itsekkäältä päätökseltä.
Sama ilmiö on olemassa myös tunnepuolen asioissa. Jos ympärilläsi on ihmisiä, keiden suhtautuminen asioihin on aina negatiivinen, saatat huomaamattasi suhtautua itsekin asoihin negatiivisemmin, kuin sinun olisi tarkoitus. On vaikeaa liputtaa positiivisuuslippua itsekseen. Näistä syistä johtuen jokaisen on hyvä pitää lähellään inspiroivia ihmisiä ketkä tukevat haluttuun suuntaan elämässä. Positiivisuus tarttuu. Jokaisella on varmasti elämässään jaksoja, jolloin positiivisuus on tiessään ja harmaita pilviä on pään päällä enemmän kuin tarpeen. En tarkoitakaan että tällaisista ihmisistä pitäisi luopua. Tilanteessa on katsottava kokonaisuutta. Onko alamaissa oleva henkilö taistelija vai ''luovuttaja''? Saatko henkilöltä kokonaisuudessa enemmän energiaa vai imeekö hän sinusta kaikki mehut? Onko teillä lopulta samanlaiset elämänarvot vai elättekö täysin eri maailmoissa? Jokaiselle meille löytyy juuri niitä omaan elämäntyyliin sopivia henkilöitä - meidän pitää vain tiedostaa ne asiat mitä haluamme vaalia ja katsoa nykyhetkeä pidemmälle. Katsoa kokonaisuutta.
Tilanne ei ole aina ollut näin. Rakastan uusiin ihmisiin tutustumista ja uskon edelleenkin, että jokaisesta kohtaamisesta saa jotakin - vähintäänkin huomaamaan uusia asioita itsestään ja tunnistamaan esimerkiksi piirteitä ja arvoja mitä haluaa vaalia. Tästä tulen muuten puhumaan ensi viikon postauksessa. Omalla kohdallani olen kuitenkin joutunut opettelemaan myös luopumisen taidon. Kaikkia ihmisiä ei tarvitse pitää elämässä ja kaikkia ihmisiä ei ole tarkoitus päästää omaan ytimeen. Olen opetellut tunnistamaan ne ihmiset keiden vaikutuksen alaisena tahdon olla - ketkä tukevat kehittymistäni ja kasvuani ihmisenä.
Edellinen saattaa kuulostaa itsekkäältä, mutta kuten varmasti moni tietää niin ihmissuhteet toimivat molempiin suuntiin. Niille ihmisille keistä välittää ja arvostaa, myös antaa - ilman vastapalveluksen odottamista. Termi ''vaikutuksen alainen'' saattaa myöskin särähtää korvaan. ''Minähän olen yksilö ja teen omat päätökseni''. Näinhän se on, mutta totta on myös se, että kaikki tieto ja taito, jopa valtaosa tuntemuksista on opittua. Reagoimme ympäristöömme ja mallinnamme opittua. Kaikki opittu on toki väritetty sillä omalla persoonallamme, sillä lapsuuden minällä, joka ei ollut vielä oppinut yhteiskunnan tapaa toimia ja tuntea - siitä on hyvä pitää kiinni. Haluan kuitenkin tässä kohtaa todeta, että ympäristön vaikutus ei ole huono asia, koska voimme vaikuttaa siihen minkä ympäristön valitsemme - voimme valita sellaisen ympäristön joka ajaa meitä eteenpäin positiivisella tavalla.
Karkeana esimerkkinä ympäristön vaikutuksesta voisi esittää huumepiirit. Vaikkei kohdallani ole henkilökohtaista kokemusta asiasta, olen nähnyt etäältä ja varmasti moni teistäkin kuullut vastaavia tarinoita. Tarinoita tapauksista, joissa henkilön ystäväpiiri koostuu ainoastaan ongelmaisista huumeiden käyttäjistä. Millä todennäköisyydellä kyseinen henkilö ajautuu itse samaan tilanteeseen? Suurella. Todennäköisesti koska se on ''helpompi'' ratkaisu. Tilanteessa saatetaan unohtaa asioiden tarkastelu pidemmällä tähtäimellä - mitä hyvää tämä tuo minulle tulevaisuudessa? Lisäksi ympärillä olevat henkilöt saattavat olla rakkaita valinnoistaan huolimatta ja uuden lähipiirin luominen tuntuu vaikealta ja kipeältä - itsekkäältä päätökseltä.
Sama ilmiö on olemassa myös tunnepuolen asioissa. Jos ympärilläsi on ihmisiä, keiden suhtautuminen asioihin on aina negatiivinen, saatat huomaamattasi suhtautua itsekin asoihin negatiivisemmin, kuin sinun olisi tarkoitus. On vaikeaa liputtaa positiivisuuslippua itsekseen. Näistä syistä johtuen jokaisen on hyvä pitää lähellään inspiroivia ihmisiä ketkä tukevat haluttuun suuntaan elämässä. Positiivisuus tarttuu. Jokaisella on varmasti elämässään jaksoja, jolloin positiivisuus on tiessään ja harmaita pilviä on pään päällä enemmän kuin tarpeen. En tarkoitakaan että tällaisista ihmisistä pitäisi luopua. Tilanteessa on katsottava kokonaisuutta. Onko alamaissa oleva henkilö taistelija vai ''luovuttaja''? Saatko henkilöltä kokonaisuudessa enemmän energiaa vai imeekö hän sinusta kaikki mehut? Onko teillä lopulta samanlaiset elämänarvot vai elättekö täysin eri maailmoissa? Jokaiselle meille löytyy juuri niitä omaan elämäntyyliin sopivia henkilöitä - meidän pitää vain tiedostaa ne asiat mitä haluamme vaalia ja katsoa nykyhetkeä pidemmälle. Katsoa kokonaisuutta.
Kommentit
Lähetä kommentti