Reissulle Balkanille

Kaikki minua Instagramissa seurailevat bongasivatkin tuossa alkukesästä, että pyörähdettiin parhaan ystäväni kanssa muutamassa paikassa Balkanilla. Reissu ei ollut ihan mutkaton, mutta sitäkin upeampi! Matkaa ideoitiin muutama kuukausi etukäteen, mutta itse reissuun lähdettiin lähestulkoon ilman suunnitelmia. Lennot Dubrovnikiin (Kroatia) oli hankittu ja kolmeksi yöksi paikka tiedossa Kotorista (Montenegro) - ideana reissata Montenegrossa, Albaniassa ja Bosnia-Hertsegovinassa. Tietoakaan muista majoituksista saati hajuakaan siitä miten tulisimme vaihtamaan maita, pakkasimme reput edellispäivänä ja lähdimme kohti Kroatiaa.

1. päivä - Dubrovnik (Kroatia)

Ensimmäisenä päivänä Dubrovnik toimi ainoastaan lentokenttänä. Hyppäsimme kentältä bussiin, joka vei meidät pääbussiasemalle, josta shoppailimme bussiliput kohti Kotoria. Bussimatka kesti muistaakseni 4-5 h rajanylityksineen. Tipsinä matkaan lähteville - kuskeille pitää maksaa isoista laukuista muutamia euroja/kunia/markkoja/lekejä kaikissa busseissa (riippumatta maasta). Rajanylitykset saattavat viedä liikenteestä riippuen hyvän tovin ja vessat eivät välttämättä toimi - varaudu tähän! Bussilippuja ei myöskään saa mobiiliversiona, eli tulostettu versio on ainoa mahdollinen - suosittelen ostamaan paikan päältä.

1.-4. päivä - Kotor (Montenegro)

Majottauduimme erään rouvan omistamassa asunnossa ja saimme huomata englanninkielen olevan pienoinen haaste - mutta varsinaisia ongelmia tämä ei aiheuttanut missään, sillä aina pystyi vähintäänkin soittamaan majoitusta kauppaavalle osapuolelle, joka tulkkasi maksutilanteissa. Ja ystävällistä palvelu oli kielitaidottomuudesta huolimatta. Kotor oli varsin pieni ja rauhallinen paikka - kävimme speed boatilla kurkkimassa Kotor Bayn kohteita (Our Lady of the Rocks ja Perast) - liput hankimme netin kautta, sekä kiipesimme City Walls:n rappusia pitkin ihastelemaan Kotorin maisemia. Kolme yötä oli meille hitusen liikaa kyseisessä kohteessa, mutta saimmepahan rauhallisen aloituksen reissulle. Kotorista vuokrasimme auton ja lähdimme kohti Albaniaa. Rajanylityksiä varten autoa vuokratessa ostimme myös Green Cardin.

 

4.-5. päivä - Budva (Montenegro)

Teimme pienen välipysähdyksen Budvassa pitkien ajomatkojen takia sekä mahdollistaaksemme vaelluksen Njegos Mausoleumin huipulle (suosittelen ajamista, sillä vaellusnäkymät eivät olleet kummoiset ja parhaat näkymät huipulta saa pilvettömänä päivänä = tulee hiki). Tuli muuten myös liftattua ekaa kertaa elämässä - säästyttiin takaisin vaeltamiselta. Budvasta päätimme varata reissumme kalleimman hotellin Spa Resort Bevilacquasta (yht. 50 €/yö) ja nautimme aamupäivän infinity-pool -tyylisessä altaassa ennen autoon istumista. Budva oli Kotoria reilusti eläväisempi kaupunki ja turismikin suurempaa. Kotorissa vietetyn hiljaiselon jälkeen tämä oli ehdottomasti toivottua.

5.-7. päivä - Theth (Albania)

Tethiin ajoimme Shköderin kautta, jossa nostimme hiukan käteistä ja pysähdyimme syömässä. Ideana oli lähteä vaeltamaan Thethin ja Valbonan väliä, mutta tässä kohtaa reissua saimmekin sitten kohdata isoimmat vastoinkäymiset. Thethin kylään ajetaan 16 km pätkä hiekkaista ja monttuista serpeentiinitietä, kaiteista ei ole tietoakaan ja autoja mahtuu rinta rinnan tasan 1,5. Pienellä automattivaihteisella vuokra-autollamme köröttelimme kyseisen matkan kuudessa tunnissa ja voin sanoa että sekä auto, että matkustajat kiittävät siitä että selvittiin hengissä. Jeeppi olisi tietty ollut ihan kätsy valinta. Tämän lisäksi käteistähän ei saanut kyseisessä kylässä nostettua, joten ruokavalio koostui Shköderistä ostetusta, koko päivän kuumassa autossa olleesta pitsasta, majoituksen aamupalasta ja jokivedestä (koska vettä ei tietenkään tullut hankittua). Jokiveden suhteen kannattaa ehkä olla hiukan varuillaan, mutta ihan hengissä vielä ollaan. Näistä ''pikkuriikkisistä'' virhelaskelmista johtuen, käytimme päivän Thethissä vaelteluun ja lähdimme toisen yön jälkeen samaa tietä ylöspäin takaisin kohti Montenegroa. Matka ylöspäin kesti tällä kertaa vain 4h. 

7.-9. päivä - Zabljak (Montenegro)

Majottauduimme pikkuriikkisessä mökissä, joidenkin isojen päättömästi lentävien koppakuoriaisten ympäröimänä upeissa maisemissa. Täällä olisi voinut aikaa viettää pidempäänkin, ötököistä huolimatta. Kävimme Tara-joessa kokeilemassa koskenlaskua - joka on muuten ihan ehdoton testattava! Joki ei ollut kovinkaan haastava, joten sopii varmasti aloittelijoillekin. Veneessä oli lisäksemme neljä muuta ja perämies. Päivän päätteeksi päätimme lähteä yhdessä syömään uusien tuttavuuksiemme kanssa, ennen matkan jatkamista.

9.-12. päivä - Mostar (Bosnia-Hertsegovina)

Auto palautettiin Kotoriin, josta nappasimme bussin kohti Mostaria. Jos autoa ei olisi pitänyt palauttaa, suosittelisin bussin ottamista suoraan Zabljakista, jolloin matka lyhenee reilusti. 9 h bussimatka venyi reilu 10 tuntiin, eikä vettä pahemmin uskaltanut juoda vessataukojen lyhkäsyydestä johtuen. Ajomatka oli kuitenkin vaivansa arvoinen. Mostar oli pieni kylä täynnä taikaa. Todella ystävällisiä ihmisiä ja edullista elämää tässä sodan runtelemassa kaupungissa. Paikka on kuitenkin niin pieni, että muutama päivä tuntui riittävän hyvin sen katsastamiseen.

12.-13. päivä - Dubrovnik (Kroatia)

Yövyimme vielä yhden yön Dubrovnikissa varmistaaksemme että kerkiämme lennolle ajoissa - rajanylitykset kun toisiaan saattoivat viedä aikaa. Busseissa oli muuten eri käytäntöjä passien suhteen - osassa ylityksistä nousimme ulos bussista ja osassa passit otettiin haltuun, kunnes bussi oli ylittänyt rajan. Dubrovnik tuntui muiden maiden rinnalla varsin hintavalta ja turistimäärältään tukkoiselta meidän makuumme.

Reissu otti aikaa noin kaksi viikkoa ja kulutti säästöjä hieman yli 900€/hlö. Kyseiseen summaan sisältyi lennot, auton vuokra, bensat, bussimatkat, majoitukset, aktiviteetit ja ruoka - jonka kanssa ei muuten pihtailtu. Alkukesä ei varsinaisesti ole sesonkiaikaa, jonka vuoksi majoitusten bookkaaminen jopa samana päivänä onnistui vaivatta. Montenegro tuli koluttua aika kauttaaltaan, mutta Albaniaan jäi ehdottomasti odottelemaan vaellusmestoja  ja Bosnia-Hertsegovinasssa Sarajevo kutsuu hamassa tulevaisuudessa. Montenegro oli ehdottomasti helpoin paikka matkustaa, sillä teiden kunto oli loistava ja valuuttana toimi eurot - kukin maa oli kuitenkin niin omanlaisensa, että ihan mahdotonta valita suosikkia. Että sellanen reissu - ensi kuussa suunnataankin kohti Pohjois-Norjaa!