Läpi meni.

Oon kyllä ihan tosi onnellinen siitä että silloin aikoinaan en porukoilta saanut lupaa pistää sen kummallisempia lävistyksiä, vaikka tähän päivään mennessä niitä onkin muutama kerääntynyt. Ei sillä etteikö niitä saisi pois, mutta omalla kohdallani teini-iän emovaiheen johdosta, niitä oisi tullut naama about täyteen ja korvat venyneet ties minne - mikä ei siis vastaa nykyistä tyyliäni lainkaan. Tähän bonuksena fakta, että arvet näkyvät itselläni jopa pahemmin kuin alkuperäiset haavat.

Korvalehdet

Ensimmäiset lävistykseni hankin 15-vuotiaana korvalehtiini. Väittäisin tästä ihan lonkalta, että varmasti naisista suurin osa on juurikin tämän kyseisen lävistyksen hankkinut ensimmäisten joukossa. Käsittääkseni nykyisin ei enää suositella korvalehtiin tehtävien lävistysten suorittamista ampumisella, mutta noihin aikoihin se oli enemmänkin sääntö kuin poikkeus ampua korut suoraan korviin. Molempiin korviin hankin myös toiset reiät, mutta jo tässä vaiheessa sain huomata ettei lävistysten parantuminen ollut ihan iisiä hommaa. Pahan tulehdusrumban takia vain toinen korvista sai pitää molemmat lävistykset.

Kielikoru

Miksi? Noh. Kielikoruun päädyin varmaan maailman järkevimmästä syystä (lue: päähänpistos). Olin samoihin aikoihin hankkinut ensimmäisen hiukan isomman tatskani ja opiskeluaikojen rahatilanteen vuoksi en voinut heti satsata uuteen. Loisto idis: Joku lävistyshän voisi olla kiva. Koska tässä vaiheessa tyylini oli vaihtunut jo aikalailla nykyiseen, hiukan hillitympään - halusin lävistyksen joka ei ole jatkuvasti näkyvillä. Kielikoru siis.

Kipukynnyksiä on todella erilaisia, itselläni varsin matala sellainen ja olenkin sanonut että jos joskus tämän lävistyksen otan pois, ei sitä tule enää ikinä takaisin laitettua. Tässä lävistyksessä ehkä sattuu jo se ajatus, että neula lävistää koko lihaksen, jota on muuten pidettävä paikoillaan. Taisi siinä yksi kyynel vierähtää vaikka lävistäjä olikin ihan huippu taitava. Näihin aikoihin tutustuin   Lävistyliikkeen toimintaan ja kun kerran on löytänyt hyvän, niin miksi vaihtamaan. Täällä olen siis loputkin lävistykseni hankkinut. Kielikoru parani lävistyksistäni nopeiten, mutta ensimmäiset pari viikkoa oli hiukkasen hankaluuksia syödä kiinteää ruokaa kielen turvotuksen takia.

Napakoru

Jostain ihmeen syystä tämä lävistys ei sattunut itselläni juuri lainkaan. Syynä voi olla tuore muistikuva kielilävistyksen tuntemuksista. Napakorun päätin laittaa umpparileikkauksen jättämien arpien takia. Tähystysleikkauksesta ei jäänyt kuin kolme pienehköä arpea, mutta halusin jotakin mikä vetää huomion toisaalle. Napalävistyksen paraneminen kesti ja kesti ja kesti. Taistelin noin 1,5 vuotta, kunnes lävistys luovutti ja siitä asti lävistys on pysynyt hyvänä ja koru paikoillaan. Voisin kuvitella että omalta osaltaan paranemista hidasti urheilun aiheuttama koruun kohdistuva liike. 

Tragus & Forward helix

Jälkimmäisenä mainittu kolmen korun setti sai paikkansa viime kesänä ja paranemisprosessi onkin vielä erittäin kesken. Traguksen kanssa kävi aika sama, kuin napalävistyksenkin kanssa ja apuun otettiin teepuuöljy. Kausittain sitä töpöttelin vedellä puhdistetulle alueelle aivan korun viereen, johon oli tullut lävistyksen aiheuttama patti. Paras apu lävistysten paranemiseen tuntuu olevan ihan vedellä puhdistaminen ja korujen liikuttelun välttäminen, toisinsanoen välttää koskemasta koruun. Näiden lävistysten kanssa se on yllättävän vaikeaa hiustenkuivaamisen ja -laiton, sekä jo ihan kyljellään nukkumisenkin takia. 

Toistaiseksi jatkan taistelua helixini kanssa - saas nähdä mitä sitten seuraavaksi. Ihanaa viikonloppua! <3