Väärinymmärretty
Tuntuuko susta koskaan siltä, että tarkoittamasi viesti ei mennyt perille ihan niin kuin olit tarkoittanut? Tai siltä, että joku tulkitsee äänensävystäsi ja eleistäsi jotakin ihan muuta kuin pitäisi? Vaikka tarkoitit vain hyvää, niin viestin vastaanottaja reagoi yllättävän negatiivisella tavalla?
Jos vastasit kyllä - et ole ainoa - meitä kohtalontovereita on kasapäin.
Aina ''vika'' ei ole vastaanottajassa. Joskus sitä saattaa itse esimerkiksi väsyneenä töksäyttää asioita jyrkemmin kuin alunperin oli tarkoitus tai oikeasti käyttää äänensävyä, josta on helppo lukea rivien välistä viestin toinen sanoma. Joskus viesti on omassa päässä niin selkeä, että unohtaa kuinka tärkeää ne kaikki pienet yksityiskohdat on mainita, jotta vastaanottaja ymmärtäisi mitä pitäisikin ymmärtää. Vastuu on siis myöskin viestin viejällä.
Ennen kuin menen asian ytimeen, kerron teille esimerkin siitä miten hyvän voi tulkita molempiin ääripäihin - hyvään ja pahaan. Välittäminen. Tuo mieleen varmasti paljon positiivisia ajatuksia, niin kuin pitäisikin. Saadaan kuitenkin aikamoinen soppa aikaiseksi, kun tähän yhdistetään avoimuus ja kiinnostus ihmisiä kohtaan, sekä heitetään mukaan vielä mausteeksi se ettei ole merkitystä ovatko kyseiset ihmiset uudempia, vaiko vanhempia tuttavuuksia.
Jotta väärinymmärrykset minimoitaisiin, niin selitän teille nyt viestinviejänä tätä hiukan auki. Ihmisenä olen avoin ja joskus jopa hiukan sinisilmäinen - haluan ehdottomasti nähdä meissä jokaisessa ihmisessä jotakin hyvää. Ja kuten aiemmissa postauksissanikin olen tuonut esille, nautin uusiin ihmisiin tutustumisesta ja olen aidosti kiinnostunut tuntemaan heidät pintaa syvemmältä. Jos aistin ihmisen olevan pääosin hyväntahtoinen, opin myös välittämään heistä varsin nopeasti. Välittämisellä on toki erilaisia syvyyksiä ja voin rehellisesti sanoa, että minulle kaikkein tärkeimmistä ihmisistä, ketkä olen tuntenut kieltämättä jo kauemmin - välitän kaikkein syvimmiten ja heidän eteensä tekisin enemmän kuin voisi kuvitella.
Välittämisen vastaanottaminen ja lähelle päästäminen on kuitenkin ihmisluonteelle useimmiten aikaa vaativaa. Käytöstäni siis tulkitaan kahteen suuntaan. Vaihtoehdot ovat joko,
a) olen romanttisessa mielessä kiinnostunut tai
b) yritän hyötyä toisesta ihmisestä
Välittämistä on siis vaikea ottaa vastaan sellaisenaan, koska on totuttu että välittäminen ansaitaan ajan kanssa. Ihmisiltä ketkä ovat päättäneet antaa mahdollisuuden välittämiselleni (tai sitten joutuneet pakosta viettämään aikaa kanssani ja tätä kautta oppineet tuntemaan minut), olen saanut kuulla, että se on sekä yksi pelottavimpia, sekä parhaita puoliani. Pelottavaa juurikin siksi, että mieleen on tullut kasa a) tai b) -mietteitä, mutta sivuutettuaan nuo mietteet he ovat ymmärtäneet tämän puolen olevan osa minua ja ymmärtäneet sen hyvän tarkoitusperän.
En halua asettua tällä esimerkilläni minkäänlaiseen uhrin tai pyhimyksen asemaan - ymmärrän hyvin ihmisluonnetta ja olen opetellut tilannekohtaisesti säätelemään tätä puoltani. Tästä päästään myös siihen asian ytimeen. Ihmisluonteeseen ja meidän pääkoppamme sisään. Oma näkemykseni siitä mistä tulkinnat useimmiten johtuvat, ovat seuraavat:
1. Kokemukset
2. Ympäristön vaikutus
Se mitä meille on tapahtunut meidän elämämme aikana, väistämättä vaikuttaa tapaamme kokea tulevaisuutta. Tätä voi toki muuttaa olemalla avoin uusille kokemuksille, mutta on hyvä ymmärtää ettei kyseinen piirre ole ainoastaan este tai negatiivinen seikka. Kokemustemme kautta osaamme varoa toistamasta samoja virheitä uudelleen. Jos joit aiemmin liian kuumaa juomaa, opit odottamaan myöhemmin juomasi jäähtymistä. Tai ystävystyit henkilöön, kuka aina lainasi sinulta rahaa sitä koskaan palauttamatta, opit huomaamaan uusista tuttavuuksistasi varottavia piirteitä, mitkä saattaisivat johtaa sinut jälleen vastaavaan tilanteeseen.
Kaikkia kokemuksia ei kuitenkaan voi suoraan linkittää uusiin kokemuksiin. Varsinkaan sellaisia mitkä liittyvät ihmisiin. Ihminen kun on monimutkainen kokonaisuus. Emme voi poimia yksittäisiä piirteitä yhdestä henkilöstä, mitkä koimme negatiiviseksi ja linkittää niitä uuden tuttavuuden vastaaviin piirteisiin ja määrittää heidät näiden piirteidensä takia vastaamaan juuri tuota edellistä tuttavuutta. Voimme lukea varoitusmerkkejä, mutta on hyvä pitää mielessä ettei varoitusmerkit pidä aina paikkansa.
Ympäristöllä on myös suuri vaikutus siihen miten katsomme maailmaa. Meidät opetetaan katsomaan maailmaa tietyllä tavalla, siellä missä kasvamme. Toki yksilö kasvaa omaksi persoonakseen omine mielipiteineen, mutta emme voi väittää ettemmekö olisi oppineet joitakin reagointimalleja esimerkiksi lapsuudestamme.
Nämä asiat saattavat vaikuttaa siis siihen miten ymmärrämme viestin joskus ihan pieleen. Mutta arvatkaapas mikä tähän on avuksi? Kommunikointi ja avoimuus ;)
Jos vastasit kyllä - et ole ainoa - meitä kohtalontovereita on kasapäin.
Aina ''vika'' ei ole vastaanottajassa. Joskus sitä saattaa itse esimerkiksi väsyneenä töksäyttää asioita jyrkemmin kuin alunperin oli tarkoitus tai oikeasti käyttää äänensävyä, josta on helppo lukea rivien välistä viestin toinen sanoma. Joskus viesti on omassa päässä niin selkeä, että unohtaa kuinka tärkeää ne kaikki pienet yksityiskohdat on mainita, jotta vastaanottaja ymmärtäisi mitä pitäisikin ymmärtää. Vastuu on siis myöskin viestin viejällä.
Ennen kuin menen asian ytimeen, kerron teille esimerkin siitä miten hyvän voi tulkita molempiin ääripäihin - hyvään ja pahaan. Välittäminen. Tuo mieleen varmasti paljon positiivisia ajatuksia, niin kuin pitäisikin. Saadaan kuitenkin aikamoinen soppa aikaiseksi, kun tähän yhdistetään avoimuus ja kiinnostus ihmisiä kohtaan, sekä heitetään mukaan vielä mausteeksi se ettei ole merkitystä ovatko kyseiset ihmiset uudempia, vaiko vanhempia tuttavuuksia.
Jotta väärinymmärrykset minimoitaisiin, niin selitän teille nyt viestinviejänä tätä hiukan auki. Ihmisenä olen avoin ja joskus jopa hiukan sinisilmäinen - haluan ehdottomasti nähdä meissä jokaisessa ihmisessä jotakin hyvää. Ja kuten aiemmissa postauksissanikin olen tuonut esille, nautin uusiin ihmisiin tutustumisesta ja olen aidosti kiinnostunut tuntemaan heidät pintaa syvemmältä. Jos aistin ihmisen olevan pääosin hyväntahtoinen, opin myös välittämään heistä varsin nopeasti. Välittämisellä on toki erilaisia syvyyksiä ja voin rehellisesti sanoa, että minulle kaikkein tärkeimmistä ihmisistä, ketkä olen tuntenut kieltämättä jo kauemmin - välitän kaikkein syvimmiten ja heidän eteensä tekisin enemmän kuin voisi kuvitella.
Välittämisen vastaanottaminen ja lähelle päästäminen on kuitenkin ihmisluonteelle useimmiten aikaa vaativaa. Käytöstäni siis tulkitaan kahteen suuntaan. Vaihtoehdot ovat joko,
a) olen romanttisessa mielessä kiinnostunut tai
b) yritän hyötyä toisesta ihmisestä
Välittämistä on siis vaikea ottaa vastaan sellaisenaan, koska on totuttu että välittäminen ansaitaan ajan kanssa. Ihmisiltä ketkä ovat päättäneet antaa mahdollisuuden välittämiselleni (tai sitten joutuneet pakosta viettämään aikaa kanssani ja tätä kautta oppineet tuntemaan minut), olen saanut kuulla, että se on sekä yksi pelottavimpia, sekä parhaita puoliani. Pelottavaa juurikin siksi, että mieleen on tullut kasa a) tai b) -mietteitä, mutta sivuutettuaan nuo mietteet he ovat ymmärtäneet tämän puolen olevan osa minua ja ymmärtäneet sen hyvän tarkoitusperän.
En halua asettua tällä esimerkilläni minkäänlaiseen uhrin tai pyhimyksen asemaan - ymmärrän hyvin ihmisluonnetta ja olen opetellut tilannekohtaisesti säätelemään tätä puoltani. Tästä päästään myös siihen asian ytimeen. Ihmisluonteeseen ja meidän pääkoppamme sisään. Oma näkemykseni siitä mistä tulkinnat useimmiten johtuvat, ovat seuraavat:
1. Kokemukset
2. Ympäristön vaikutus
Se mitä meille on tapahtunut meidän elämämme aikana, väistämättä vaikuttaa tapaamme kokea tulevaisuutta. Tätä voi toki muuttaa olemalla avoin uusille kokemuksille, mutta on hyvä ymmärtää ettei kyseinen piirre ole ainoastaan este tai negatiivinen seikka. Kokemustemme kautta osaamme varoa toistamasta samoja virheitä uudelleen. Jos joit aiemmin liian kuumaa juomaa, opit odottamaan myöhemmin juomasi jäähtymistä. Tai ystävystyit henkilöön, kuka aina lainasi sinulta rahaa sitä koskaan palauttamatta, opit huomaamaan uusista tuttavuuksistasi varottavia piirteitä, mitkä saattaisivat johtaa sinut jälleen vastaavaan tilanteeseen.
Kaikkia kokemuksia ei kuitenkaan voi suoraan linkittää uusiin kokemuksiin. Varsinkaan sellaisia mitkä liittyvät ihmisiin. Ihminen kun on monimutkainen kokonaisuus. Emme voi poimia yksittäisiä piirteitä yhdestä henkilöstä, mitkä koimme negatiiviseksi ja linkittää niitä uuden tuttavuuden vastaaviin piirteisiin ja määrittää heidät näiden piirteidensä takia vastaamaan juuri tuota edellistä tuttavuutta. Voimme lukea varoitusmerkkejä, mutta on hyvä pitää mielessä ettei varoitusmerkit pidä aina paikkansa.
Ympäristöllä on myös suuri vaikutus siihen miten katsomme maailmaa. Meidät opetetaan katsomaan maailmaa tietyllä tavalla, siellä missä kasvamme. Toki yksilö kasvaa omaksi persoonakseen omine mielipiteineen, mutta emme voi väittää ettemmekö olisi oppineet joitakin reagointimalleja esimerkiksi lapsuudestamme.
Nämä asiat saattavat vaikuttaa siis siihen miten ymmärrämme viestin joskus ihan pieleen. Mutta arvatkaapas mikä tähän on avuksi? Kommunikointi ja avoimuus ;)
Kommentit
Lähetä kommentti