Salimotivaatio takaisin
Tätä postausta on kyselty ja odotettu ja suunniteltu ja alunperin aiheena piti olla salimotivaation ylläpito. Ja kyllä siitäkin tänään puhutaan. Mutta ainakin itselleni jopa ajankohtaisempi asia on sen salimotivaation uudelleen metsästys. Osa on saattanut näinä aikoina käydä salilla, mutta voisin veikata että valtaosalla on edessään sama homma kuin itsellänikin - aktiivisen kuntosaliharrastuksen (uudelleen) aloitus. Lisättäköön tähän nyt vielä, että tottakai tämän postauksen ideat toimivat muihinkin lajeihin, kuin ainoastaan kuntosalihommiin.
Vaikka kotitreenejä olenkin tehnyt, niin mukavuudenhalu on kovasti nostanut tässä muutaman kuukauden sisällä päätään. Säännöllisen epäsäännöllinen hölkkäily, metsässä samoilu ja työmatkojen taittaminen pyörällä ovat lisänneet omaa cardiopuolen liikuntamäärääni, mutta voimaharjoittelu ei puolestaan ole ollut salia vastaavalla tasolla. Pääosin kehonpainolla toteutettu treeni täällä kotosalla ei aivan vastaa normaaleja 80 kg:n kyykkyjä tai maastavetoja. Kyllähän kotitreenissä on puolensa ja tehokkaanhan siitä saa, mutta minulle osa salitreenin tehosta johtuu ehdottomasti paikan päälle menemisestä ja siitä ettei ympärillä ole muita häiriötekijöitä. Siinä vaan on sitä jotakin kun vetää ne treenikamat niskaan, lähtee ovesta musiikit korvilla ja käy vetäsemässä itse itselleni räätälöidyn treeniohjelman ja viimeisen setin jälkeen laskee ne painot takaisin paikoilleen. Tila on vain ja ainoastaan treenaamista varten. Kotona ideat käyvät välillä vähiin, taustalla odottava pyykkivuori muistuttelee itsestään, eikä samojen seinien sisällä tehtyjä työ- tai opiskeluhommia saa mielestään.
Kotitreenit jatkuvat vielä omalla kohdallani tovin ja mielelläni jaan teille myöhemmin tunnelmia millaista oli vaihtaa kuntosalipumppi aktiivisen 6 vuoden jälkeen kotioloihin. Kuuteen vuoteen on treenikertoja keertynyt noin tuhat. Ja vaikka ihan vapaaehtoisesti ja omasta tahdostani hommaa olen lähtenyt tekemään, niin noihin kertoihin on väistämättä mahtunut liuta pitkiäkin jaksoja, jolloin motivaatio on ollut aivan kateissa. Pisimmillään jopa kuukausia. Ja jälleen ollaan tilanteessa, missä osa minusta himoitsee salille pääsemistä, mutta vähintäänkin yhtä suuri osa jatkaisi hiukan sinnepäin tehtyjä kotitreenejä.
Motivaationpuutevoivottelusta kun on nyt sitten päästävä eteenpäin, niin otetaan kaikki niksit käyttöön millä sen mahdollisesti saa metsästettyä ja vieläpä pidettyä ylläkin!
1. Uudet treenipökät - materialismionnellisuus on loppujenlopuksi aika pieni paha, jos se ei ihan karkaa käsistä ja jos yksillä jumppapöksyillä saa itsensä liikenteeseen. Huomaan ainakin itse, että silloin tällöin hankitut uudet housut on vaan pakko käydä ulkoiluttamassa kodin ulkopuolella ja huomattavasti useammin, kuin ne viisi vuotta vanhat ja reikiintyneet. Ps. saa olla muitankin juttuja kuin pöksyjä.
2. Salin vaihtaminen. Uusi ympäristö ja uudet laitteet/painot virkistävät ihmeellisesti mieltä. Helppo ratkaisu tähän on ostaa kerralla jäsenyys, mihin mahdollisesti kuuluu käyttöoikeus useammalle salille - erityisesti saliketjuilla on tällaisia mahdollisuuksia tarjolla.
3. Jos kukkaro antaa myöden, niin hiukan kalliimpi salijäsenyys kummasti motivoi ihan oikeasti käymäänkin siellä salilla. Toimii joillekin. Ei takuuta.
4. Satunnaiset tai säännöllisesti sovitut treenit kaverin kanssa. Sovittujen treenien perumiselle on yleensä isompi kynnys, kun samalla tulee vaikutettua toisenkin henkilön aikatauluhin. Lisäksi seura saattaa kivasti piristää treenejä - voitte oppia toisiltanne uusia liikkeitä tai saada tsemppiä viimeisimpiin toistoihin.
5. Maailman tylsimmältä kuulostava motivaation ylläpitokikka. Treeniohjelma. Mutta varsin hyödyllinen sellainen. Säännöllisesti toteutettava, ehkä jopa hiukan rutiininomainen treeniohjelma ei anna liiaksi tilaa ajatuksille - ajatuksille siitä riittäisikö tällä kertaa pari toistoa vähemmän tai olisiko paha jos yhdet treenit jättäisi välistä. Mainittakoon vielä se, että treeniohjelman vaihtaminen noin 6-8 viikon välein tekee hyvää sekä mielelle, että keholle. Uudet ärsykkeet pitävät koko paketin virkeänä.
6. Tulosten tallennus. Tässä on toki hyvä muistaa, että aina ei olla nousujohdanteessa, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna suunnan olisi ainakin tarkoitus olla positiivinen. Joskus on kiva palata esimerkiksi lähtötilanteen kuviin ja huomata millaisen matkan on tullut. Treenien videointi ja mahdollinen julkaisu auttaa muuten tekemään liikkeet puhtaammin ja tosissaan. Todeksi todettu.
7. Elämän eri osa-alueiden optimointi. Toiselta nimeltään tasapaino. Muista siis pitää huolta ravinnosta, unesta, kehonhuollosta, sosiaalisista suhteista ja ylipäätään omasta mielestäsi keinoilla, mitkä olet todennut itsellesi toimiviksi. Kun elämä on edes about balanssissa, niin treenikin maistuu paremmin.
8. Muiden lajien harrastus. Toki sali ei ole kaikkien juttu, jolloinka voi metsästää itselleen aivan toisen lajin, mutta riippumatta lajista on joillekin toimiva keino ottaa mukaan vielä jokin toinen laji, mikä ei välttämättä ole itselle niin tavoitteellinen. Itselläni kiipeily toimii tällaisena lajina, mitä en niinkään ajattele urheilun kannalta - tosin siinäkin nousee joskus kevyt ''kilpailuviettini''. Mutta hoksasitte toivottavasti pointin.
9. Itsensä palkitseminen. Tässä tosin kannattaa pitää järki mukana, ettei palkitse itseään jollakin, mikä vie sitten hyödyt kokonaan tehdystä treenistä, mutta palkinto voisi olla esimerkiksi kuukauden treenaamisen jälkeen jokin kauan haaveilemasi tuote/palvelu tai vaikka aamupala ravintolassa (sitten kun ne taas aukeavat).
10. Viimeisenä muistutan teitä olemaan hiukan vähemmän ankara itsellenne. Jos on tavoite mihin oikeasti haluaa pyrkiä ja tietää ettei matkasta välttämättä tule mukava, on sitä aika välttämätöntä puskea itseään niiden mukavuusrajojen yli. Mutta. Kehu edes vähän itseäsi. Turha syyllistäminen, no se on ihan turhaa.
Itse taidan ihan ekana ottaa käyttöön kohdan 5. Uuden treeniohjelman suunnittelu on jo itsessään ihan hauskaa hommaa, kunhan siihen varaa kunnolla aikaa ja sitten on helppo mennä salille sitä kokeilemaan. Ihania tulevia treenejä! Ps. jos kotitreenit maistuvat paremmin, pysy ehdottomasti niissä!
Vaikka kotitreenejä olenkin tehnyt, niin mukavuudenhalu on kovasti nostanut tässä muutaman kuukauden sisällä päätään. Säännöllisen epäsäännöllinen hölkkäily, metsässä samoilu ja työmatkojen taittaminen pyörällä ovat lisänneet omaa cardiopuolen liikuntamäärääni, mutta voimaharjoittelu ei puolestaan ole ollut salia vastaavalla tasolla. Pääosin kehonpainolla toteutettu treeni täällä kotosalla ei aivan vastaa normaaleja 80 kg:n kyykkyjä tai maastavetoja. Kyllähän kotitreenissä on puolensa ja tehokkaanhan siitä saa, mutta minulle osa salitreenin tehosta johtuu ehdottomasti paikan päälle menemisestä ja siitä ettei ympärillä ole muita häiriötekijöitä. Siinä vaan on sitä jotakin kun vetää ne treenikamat niskaan, lähtee ovesta musiikit korvilla ja käy vetäsemässä itse itselleni räätälöidyn treeniohjelman ja viimeisen setin jälkeen laskee ne painot takaisin paikoilleen. Tila on vain ja ainoastaan treenaamista varten. Kotona ideat käyvät välillä vähiin, taustalla odottava pyykkivuori muistuttelee itsestään, eikä samojen seinien sisällä tehtyjä työ- tai opiskeluhommia saa mielestään.
Kotitreenit jatkuvat vielä omalla kohdallani tovin ja mielelläni jaan teille myöhemmin tunnelmia millaista oli vaihtaa kuntosalipumppi aktiivisen 6 vuoden jälkeen kotioloihin. Kuuteen vuoteen on treenikertoja keertynyt noin tuhat. Ja vaikka ihan vapaaehtoisesti ja omasta tahdostani hommaa olen lähtenyt tekemään, niin noihin kertoihin on väistämättä mahtunut liuta pitkiäkin jaksoja, jolloin motivaatio on ollut aivan kateissa. Pisimmillään jopa kuukausia. Ja jälleen ollaan tilanteessa, missä osa minusta himoitsee salille pääsemistä, mutta vähintäänkin yhtä suuri osa jatkaisi hiukan sinnepäin tehtyjä kotitreenejä.
Motivaationpuutevoivottelusta kun on nyt sitten päästävä eteenpäin, niin otetaan kaikki niksit käyttöön millä sen mahdollisesti saa metsästettyä ja vieläpä pidettyä ylläkin!
1. Uudet treenipökät - materialismionnellisuus on loppujenlopuksi aika pieni paha, jos se ei ihan karkaa käsistä ja jos yksillä jumppapöksyillä saa itsensä liikenteeseen. Huomaan ainakin itse, että silloin tällöin hankitut uudet housut on vaan pakko käydä ulkoiluttamassa kodin ulkopuolella ja huomattavasti useammin, kuin ne viisi vuotta vanhat ja reikiintyneet. Ps. saa olla muitankin juttuja kuin pöksyjä.
2. Salin vaihtaminen. Uusi ympäristö ja uudet laitteet/painot virkistävät ihmeellisesti mieltä. Helppo ratkaisu tähän on ostaa kerralla jäsenyys, mihin mahdollisesti kuuluu käyttöoikeus useammalle salille - erityisesti saliketjuilla on tällaisia mahdollisuuksia tarjolla.
3. Jos kukkaro antaa myöden, niin hiukan kalliimpi salijäsenyys kummasti motivoi ihan oikeasti käymäänkin siellä salilla. Toimii joillekin. Ei takuuta.
4. Satunnaiset tai säännöllisesti sovitut treenit kaverin kanssa. Sovittujen treenien perumiselle on yleensä isompi kynnys, kun samalla tulee vaikutettua toisenkin henkilön aikatauluhin. Lisäksi seura saattaa kivasti piristää treenejä - voitte oppia toisiltanne uusia liikkeitä tai saada tsemppiä viimeisimpiin toistoihin.
5. Maailman tylsimmältä kuulostava motivaation ylläpitokikka. Treeniohjelma. Mutta varsin hyödyllinen sellainen. Säännöllisesti toteutettava, ehkä jopa hiukan rutiininomainen treeniohjelma ei anna liiaksi tilaa ajatuksille - ajatuksille siitä riittäisikö tällä kertaa pari toistoa vähemmän tai olisiko paha jos yhdet treenit jättäisi välistä. Mainittakoon vielä se, että treeniohjelman vaihtaminen noin 6-8 viikon välein tekee hyvää sekä mielelle, että keholle. Uudet ärsykkeet pitävät koko paketin virkeänä.
6. Tulosten tallennus. Tässä on toki hyvä muistaa, että aina ei olla nousujohdanteessa, mutta pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna suunnan olisi ainakin tarkoitus olla positiivinen. Joskus on kiva palata esimerkiksi lähtötilanteen kuviin ja huomata millaisen matkan on tullut. Treenien videointi ja mahdollinen julkaisu auttaa muuten tekemään liikkeet puhtaammin ja tosissaan. Todeksi todettu.
7. Elämän eri osa-alueiden optimointi. Toiselta nimeltään tasapaino. Muista siis pitää huolta ravinnosta, unesta, kehonhuollosta, sosiaalisista suhteista ja ylipäätään omasta mielestäsi keinoilla, mitkä olet todennut itsellesi toimiviksi. Kun elämä on edes about balanssissa, niin treenikin maistuu paremmin.
8. Muiden lajien harrastus. Toki sali ei ole kaikkien juttu, jolloinka voi metsästää itselleen aivan toisen lajin, mutta riippumatta lajista on joillekin toimiva keino ottaa mukaan vielä jokin toinen laji, mikä ei välttämättä ole itselle niin tavoitteellinen. Itselläni kiipeily toimii tällaisena lajina, mitä en niinkään ajattele urheilun kannalta - tosin siinäkin nousee joskus kevyt ''kilpailuviettini''. Mutta hoksasitte toivottavasti pointin.
9. Itsensä palkitseminen. Tässä tosin kannattaa pitää järki mukana, ettei palkitse itseään jollakin, mikä vie sitten hyödyt kokonaan tehdystä treenistä, mutta palkinto voisi olla esimerkiksi kuukauden treenaamisen jälkeen jokin kauan haaveilemasi tuote/palvelu tai vaikka aamupala ravintolassa (sitten kun ne taas aukeavat).
10. Viimeisenä muistutan teitä olemaan hiukan vähemmän ankara itsellenne. Jos on tavoite mihin oikeasti haluaa pyrkiä ja tietää ettei matkasta välttämättä tule mukava, on sitä aika välttämätöntä puskea itseään niiden mukavuusrajojen yli. Mutta. Kehu edes vähän itseäsi. Turha syyllistäminen, no se on ihan turhaa.
Itse taidan ihan ekana ottaa käyttöön kohdan 5. Uuden treeniohjelman suunnittelu on jo itsessään ihan hauskaa hommaa, kunhan siihen varaa kunnolla aikaa ja sitten on helppo mennä salille sitä kokeilemaan. Ihania tulevia treenejä! Ps. jos kotitreenit maistuvat paremmin, pysy ehdottomasti niissä!
Kommentit
Lähetä kommentti