Pieni paha riittävän iso paha?
Tähän tekstiin sain idiksen muutama päivä sitten käytyäni keskustelun yhden sisarukseni kanssa. Tämän tekstin tarkoitus ei ole kehottaa ketään rypemään surkeudessaan tai luovuttamaan elämänsä suhteen. Tämän tekstin tarkoitus on antaa sinulle lupa kokea kaikkia niitä tunteita, mitä elämässäsi koet.
Noniin lähdetäänpäs sitten liikenteeseen asian kanssa. Näihin teemoihin päädyimme keskustellessamme väsymyksestä ja uupumuksesta. Sellaisista tunteista, mitä jokainen meistä mitä todennäköisimmiten kokee elämänsä jossakin vaiheessa. Mutta miten sellaisille tunteille on niin älyttömän vaikeaa antaa lupaa. Ongelma ei varmastikaan ole kaikille tuttu, mutta olen kohdannut huolestuttavan paljon ihmisiä (myös itseni aikoinaan), ketkä eivät a) joko myönnä olevansa väsyneitä tai b) kokevat etteivät ole oikeutettuja tuntemaan uupumusta, koska elämässä kaikki on pääasiassa todella hyvin.
Faktahan on se, että elämässä asiat voisivat aina olla joko paremmin tai pahemmin, kuin jollakin toisella henkilöllä - jos on pakko lähteä vertailemaan. Aina löytyy ihmisiä, keiden tilanne on kurjempi kuin itsellä ja tottakai olisi hyvä olla kiitollinen siitä mikä omassa elämässä on hyvin. Kiitollisuuden ei kuitenkaan tarvitse kumota muita tunteita. Voit olla sekä kiitollinen joistakin asioista elämässäsi, että ärsyyntynyt toisista asioista. Väsymys / uupumus / ärtymys ovat tärkeitä tunteita ja kertovat sinulle jotakin oleellista. Älä siis sivuuta niitä. Sen sijaan että kieltäisit itseäsi tuntemasta niitä tai vähättelisit kyseisiä tunteitasi, pyri kohtaamaan ne - työstämään niitä.
Tämä koskee oikeastaan kaikkia ns. ''negatiivisia'' tunteita (ja miksei positiivisiakin - nehän kertovat sinulle, millaisia asioita sinun kannattaisi vaalia elämässäsi). Lähde liikenteeseen siitä, että myönnät itsellesi tunteesi. Tämän jälkeen kuuntele mitä juuri niillä tunteilla on sinulle kerrottavaa. Onko olemassa jotakin konkreettista asiaa mitä voisit lähteä muuttamaan elämässäsi. Loppupeleissä kukin meistä on vastuussa omista tunteistaan - siitä miten koemme asiat ja siitä minkä asioiden annamme vaikuttaa elämäämme. Toki aika-ajoittain joudumme elämässämme tilanteisiin, joskus jopa pidemmäksi aikaa, jolloin meistä riippumattomat syyt aiheuttavat meille huonon fiiliksen, mutta on hyvä pitää mielessä että meillä on yleensä mahdollisuus joko poistua kyseisistä tilanteista tai tehdä tilanteesta mahdollisimman vähän epämiellyttävä.
Tällaisia ajatuksen herättelyitä teidän sunnuntaihinne - antakaa itsellene lupa tuntea! Puss!!
Noniin lähdetäänpäs sitten liikenteeseen asian kanssa. Näihin teemoihin päädyimme keskustellessamme väsymyksestä ja uupumuksesta. Sellaisista tunteista, mitä jokainen meistä mitä todennäköisimmiten kokee elämänsä jossakin vaiheessa. Mutta miten sellaisille tunteille on niin älyttömän vaikeaa antaa lupaa. Ongelma ei varmastikaan ole kaikille tuttu, mutta olen kohdannut huolestuttavan paljon ihmisiä (myös itseni aikoinaan), ketkä eivät a) joko myönnä olevansa väsyneitä tai b) kokevat etteivät ole oikeutettuja tuntemaan uupumusta, koska elämässä kaikki on pääasiassa todella hyvin.
Faktahan on se, että elämässä asiat voisivat aina olla joko paremmin tai pahemmin, kuin jollakin toisella henkilöllä - jos on pakko lähteä vertailemaan. Aina löytyy ihmisiä, keiden tilanne on kurjempi kuin itsellä ja tottakai olisi hyvä olla kiitollinen siitä mikä omassa elämässä on hyvin. Kiitollisuuden ei kuitenkaan tarvitse kumota muita tunteita. Voit olla sekä kiitollinen joistakin asioista elämässäsi, että ärsyyntynyt toisista asioista. Väsymys / uupumus / ärtymys ovat tärkeitä tunteita ja kertovat sinulle jotakin oleellista. Älä siis sivuuta niitä. Sen sijaan että kieltäisit itseäsi tuntemasta niitä tai vähättelisit kyseisiä tunteitasi, pyri kohtaamaan ne - työstämään niitä.
Tämä koskee oikeastaan kaikkia ns. ''negatiivisia'' tunteita (ja miksei positiivisiakin - nehän kertovat sinulle, millaisia asioita sinun kannattaisi vaalia elämässäsi). Lähde liikenteeseen siitä, että myönnät itsellesi tunteesi. Tämän jälkeen kuuntele mitä juuri niillä tunteilla on sinulle kerrottavaa. Onko olemassa jotakin konkreettista asiaa mitä voisit lähteä muuttamaan elämässäsi. Loppupeleissä kukin meistä on vastuussa omista tunteistaan - siitä miten koemme asiat ja siitä minkä asioiden annamme vaikuttaa elämäämme. Toki aika-ajoittain joudumme elämässämme tilanteisiin, joskus jopa pidemmäksi aikaa, jolloin meistä riippumattomat syyt aiheuttavat meille huonon fiiliksen, mutta on hyvä pitää mielessä että meillä on yleensä mahdollisuus joko poistua kyseisistä tilanteista tai tehdä tilanteesta mahdollisimman vähän epämiellyttävä.
Tällaisia ajatuksen herättelyitä teidän sunnuntaihinne - antakaa itsellene lupa tuntea! Puss!!
Kommentit
Lähetä kommentti